Aivan aluksi haluan itseasiassa kiittää kaikkia tuhanteen kertaan ja todeta, että kansa ja valta ne yhteen soppii, kohta ne pannaan äänestyskoppiin...

Miehen elämä on tällä välin ollut jäissä ja puissa. Ei välttämättä kirjaimellisesti, vaan tuo helmikuussa alkanut jatkokertomus. Edelliset alkavat sulaa ja jälkimmäisiin tulee kohtapuoliin lehdet, paitsi havupuihin.

Jos olisin kana ja nämä blogit olisivat munia, saattaisi omistajani sovitella kaulaani pölkylle katkaistakseen sen. Sen verran harvakseltaan niitä tippuu. Mutta en ole kana, eikä minua omista kukaan. Muuten kyllä munin ahkerasti, mutta se on eri juttu.

Hjallis Harkimo on joskus todennut, että " valtiovalta Suomessa kuuluu kanalle". Tuota pykälää voisi jatkaa, että "jota edustavat valtiopäiville kokoontuvat poliittiset broilerit". Eihän se ihan noin tosielämässä mene, mutta osittain kyllä.

Ennen vaaleja kaikille ehdokkaille ja puolueille on kristallinkirkasta ja selvää, miten asioita tulee hoitaa ja epäkohtia korjata. Vaalien jälkeen asioiden hoito muuttuu tahmeaksi tarpomiseksi, kuten täillä tervassa. Se johtuu demokratia-nimisestä keitoksesta. Näistä ovella olevista vaaleista näyttää tulevan jonkin sortin EU-jäsenyyden vastaisen turhautuneisuuden vastaisku, jos Soinin johtamien persujen menestys on galluppien povaamalla tasolla.

Epäilen kuitenkin, että persujen todellinen suosio vaaleissa jää gallupsuosiota pienemmäksi. Gallupeissa näkyy Soinin henkilökohtainen suosio, joka ei välttämättä heijastu täysimittaisena koko maahan. Persujen todellinen osuus äänistä tullee jäämään n. 13,5 - 14 %:iin, mikä sekin on iso voitto heille.

Suomikin joutuu tekemään hankalia valintoja, kun euroalue natisee liitoksissaan. Natinan syy on Etelä-Euroopan maiden heikko taloustilanne. Niitä on tuettava tai sitten ei. Vaihtoehdot tuntuvat olevan pelkästään huonoja. Jos Euroopan talous lamaantuu, niin sitten sitä vasta liemessä ollaan. Kysymys kuuluu, että saadaanko nuo taloutensa huonosti hoitaneet maat pysyvästi ruotuun niin, että niitä ei enää jatkossa tarvitse taluttaa? Siihen nyt hallitusvastuussa olevat puolueet pyrkivät. Tulevien vaalien kannalta tehtävä ei ole mitenkään kiitollinen. Pitää muistaa sekin, että takaukset eivät vielä tarkoita, että lainat lankeavat takaajien maksettaviksi.

Joka tapauksessa talousavulle lyödään tiukkoja ehtoja. Se tarkoittaa mm. julkisen talouden tervehdyttämistä ja tasapainottamista.Mutta auttavatko kireät henkselit ja vyöt, jos housut jo ovat jo kintuissa?

Ainahan on maksettava, eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu, lauleskeli Jori Malmsten aikoinaan. Niin aina.

Monimutkaisessa, syy- ja seuraussuhteita vilisevässä elämässä yleensä ja vaaleissa erikseen tehtävät valinnat ovat vaikeita. Siksipä saattaa äänestyskopissa tulla kiusaus äänestää ehdokasta, jonka numero on helpoin kirjoittaa. Sellainenkin ääni on yhtä arvokas, kuin perusteelliseen yhteiskunnalliseen analyysiin perustuva poliittinen päätelmä.

Aamuisin joskus tuntuu, että tekisi mieli jäädä lepäämään yli vaalien. Tähän mennessä itsensä kanssa asiasta äänestettyään on voittanut kanta, jonka mukaan on noustava ylös ja polkaistava liikenteeseen.

Mutta enivei, kevät tekee tuloaan ja vesipisarat ropisevat ikkunalautaan. Se on yksinkertainen ja perusvarma asia. Toistaiseksi.