Paikkoja oli, mutta ne oli hampaissa!

Suomen kannalta vähän alakanttiin menneiden olympiakisojen miesten jääkiekkoturnaukseen kohdistuivat suuret odotukset. Eilen illalla minäkin sitten asetuin tuoliin istumaan ja seuraamaan välieräottelua Suomi-USA. Toiveet olivat korkealla.

Ja eipä aikaakaan, niin voi kauhistus. Suomen ensimmäisen minuutin hallinnan jälkeen maalivahti Marko Kiprusoffille sattui järkyttävä virhe. Hän syötti kiekon suoraan amerikkalaishyökkääjän mailan lapaan, joka niittasi kiekon tyhjään maaliin.

Tästä Suomen joukkue mureni, niinkuin karkaistu tuulilasi. 10 minuutin ajan näytti siltä, kuin kentällä olisi ollut samaan aikaan NHL-pelaajista koottu ammattilaisjoukkue ja nippu jääkiekkojunnuja. Vaikka todellisuudessa siellä oli nippu jääkiekkopappoja.

Ottelu oli ohi, ennenkuin se ehti kunnolla edes alkaa. Koskaan ei missään arvoturnauksessa ainkaan pudotuspelivaiheessa ei mikään joukkue ole tehnyt kuutta maalia kymmenessä minuutissa.

Ennen peliä moneen monituiseen kertaan sekä päävalmentaja että osa pelaajista antoi lausuntoja, kuinka otteluun ollaan valmiita, kuinka tunnetaso riittää ja kuinka tiedetään, mitä on tulossa. Jos se olisi tiedetty, olisi Suomi voinut saman tien ruveta keskittymään pronssiotteluun ja jättää pelin väliin.

Kylmä totuus on, että Suomen joukkue joutuu tekemään valtavan määrän töitä edes yhden maalin tekemiseksi. Siksi USA:n helppo 1-0 lahjamaali murensi joukkueemme täydellisesti. Voittoon olisi sen jälkeen tarvittu vähintään 2 maalin tekemistä. Jos maalivahti- tai puolustuspeli pettää edes kerran, se on soromnoo.

Neljä vuotta sitten Torinossa olympiakultaa lähes tyrkytettiin ja se olisi silloin realistisesti ollut otettavissa. Nyt on aika ajanut vääjäämättä ohi Suomen parhaista kiekkoilijoista, joiden liike ja intensiteetti ei riitä Yhdysvaltojen ja Kanadan tyyppisiä joukkueita vastaan. Tällä hetkellä sanoisin, ettei taida riittää Slovakiaakaan vastaan, jonka kanssa Suomi huomenna pelaa pronssimitaleista.

Saku Koivulle, Teemu Selänteelle ja kumppaneille olisi suonut uran kruunuksi olympiakullan turnauksessa, jossa kaikki huippumaat ovat parhailla joukkueillaan mukana. Sen toteutuminen jäi kuitenkin todellisuudessa valovuosien päähän.

Ammattijääkiekkoilijalle saattaa uran ehtoopuolella käydä niin, että paikkoja on harvassa - ja hampaita. Muutama laji on vielä Vancouverissa jäljellä. Hyviä sijoituksia on lupa odottaa erityisesti naisten 30 km hiihdosta. Kultamitali on vielä hakusessa.