Hep!

Kuten tiedätte, kannattaa näihin blogeihin suhtautua sillä vakavuudella, jonka ne ansaitsevat. Ja koska kotisivukoneen uusi laskutuskausi on alkamassa, katson perustelluksi täyttää sivuja peräkkäisillä sanoilla.

Ketään perus-Tellua en voi väittää tuntevani, mutta se on sivuseikka eikä ratkaisevasti haitanne luomistyötä. Varsinkaan, kun alkuviikolla satanut lumi näyttää sulavan niin, että suuremmin sitä ei tarvitse luoda.

Mutta asiaan. Nykyihmisen on verkotuttava ja monimuotoistuttava. Se on vain pakko suomalaisenkin hyväksyä. Verkottumis- ja monimuotoistumishankkeita pukkaa vain niin tanakasti, että tämmönen hitaampi, rehellinen pohjoisen mies alakaa olla jo kovilla.

Tänäänkin olin mukana sellaisen ihan pätö hankkeen käynnistämiskokouksessa. Käytin siellä asiallisia puheenvuoroja, mutta Aku Ankan äänellä. Pitäisiköhän siitä jo huolestua? Vaiko vasta sitten, jos kokouksiin menee merimiespuserossa ilman housuja?

Yritän tässä vain mukista, että onkohan  verkostojen luomisesta ja niihin liitttyvistä hankkeista vaarassa tulla itsetarkoituksellisia? Verkon pitäisi kuitenkin olla väline, niin kuin kalan pyynnissä ikään. Jos ihminen ei verkostoidu ja liputtele hankkeitten puolesta, pidetään häntä helposti muutosvastarintaisena henkilönä. Saattaa jopa herätä epäilys, että hän ei ehkä kuulukaan parhaaseen a-ryhmään. Muutosagentti paljastaa sellaisen kyllä herkästi.

Ja jos kuvio toimii, niin muutosagentti raportoi havainnoistaan muutosjohtajalle. Ja siinä sitä ollaan. Ei auta, vaikka olisi mies paikallaan. Muutoksessa se on jopa raskauttava tekijä. On mieluummin oltava muutoksen puolesta ja kehityksen tiellä, kuten nimeltä mainitsematon poliittinen puolue.

Koska meillä on viikonloppu, niin todetaan sääkin. Ulos katsomalla sitä ei näe, koska on pimiää, mutta muutama tunti sitten oli havaittavissa, että alkuviikolla tullut talvi jäi lyhyeksi. Helsingissä oli lunta vielä muutamassa kasassa, Porvoossa vähän enemmän. Mutta ei enää kovin kauaa...

Hauskaa viikonvaihdetta!