Hyvää lämmintä, mutta tuulista Ursulan päivää!

Eipä tuosta totuudesta aina tiedä. Usein siitä värteerataan, milloin vain kaksi tai useampia henkilöitä yhtyy. Saattaa sitä yksikseenkin pohtia ja esittää itselleen perusteita ja vastaperusteita. Samalla voi tsekata, että pärjääkö itselleen älyllisessä mittelössä. Ja jos pärjää, niin miten hävinnyt puolikas asiaan suhtautuu?

Tuosta yhtymisestä nyt ei hyvistenkään kannata vetäistä hernettä nenään hätäisten mielleyhtymien ja johtopäätösten nojalla. Suomen kieli nyt vain on semmoista.

Mutta mikä sitten on totta? Ainoa elämän osa-alue luonnon ja Murphyn lakien lisäksi, jossa totuudet eivät vaihdu päivittäin, viikottain tai edes vuosisadoittain on matematiikka. Kaikki muu on toisaalta ja taas toisaalta.

Tieteelliseen tutkimukseen nojaten saattaa Kekkonen olla yhden tutkijan mukaan isänmaallinen johtaja ja toisen mukaan roisto, kätyri tai jopa KGB:n agentti. Tai yksi tutkimus osoittaa, että kahvi on yököttävää, epäterveellistä, ehkä myrkyllistäkin tököttiä. Toisen tutkimuksen mukaan se onkin varsinainen terveysjuoma, joka pitää lääkärin loitolla.

Kukaan ei kuitenkaan toistaiseksi ole yrittänyt inistä, etteikö 1 + 1 olisi 2. Se ei ole näkökulmakysymys. Se on tasan 2 riippumatta ihmisen poliittisesta kannasta, uskonnosta, suvusta, ikäpuolesta tai mistä hyvänsä. Tai etteikö pii olisi 3,14 plus pitkä litania desimaaleja vielä päälle. Matemaattiset perustotuudet ovat varmoja eikä niitä kukaan pysty kyseenalaistamaan. Niiden varaan voi laskea.

Ne ovat siis loppumattoman länkytyksen, spekulaatioiden ja tulkinnan ulkopuolella, mikä leimaa kaikkea muuta ihmisen elämistä ja olemista. Matematiikka on kaikkia yhdistävä tosiasia. Onko se sitten paljon vai vähän, hyvä vai paha? Siitähän rupeaakin jo eriäviä mielipiteitä syntymään. Ne voivat pahimmillaan johtaa siihen, että käydään naapurin kimppuun, mikäli hänellä sellainen on.

Ihmisen esimatemaattiseen vaiheeseen kuuluvat kiinteästi tai nestemäisesti housuihin laskeminen sekä alleen laskeminen. Ne eivät kuitenkaan suoraan ennakoi myöhempää matemaattista lahjakkuutta. Esimatemaattinen vaihe saattaa joskus mennä matemaattisen vaiheen kanssa päällekkäin, mikä ei aina kaikkia asianosiaisia naurata. Mutta se onkin sitten jo paljon tulkinnanvaraisempi juttu.