Että sattuikin tuo teema tulemaan mieleen juuri Pirkon päivänä. Pirkollahan on seitsemän pistettä. Kertullakin on. Puhutaan siis hyönteisestä, jota laulussa kehotetaan lentämään ison kiven juureen.

Millainen mahtaisi sivilisaatiomme olla ilman pisteitä? Jossakin lienee jättimäinen pistevarasto, koska niitä tuntuu riittävän loputtomasti erilaisiin kilpailuihin ja muihinkin elämän tilanteisiin. Pisteistä ihminen tulee iloiseksi, jopa onnelliseksi. Pisteet useimmiten riittävät. Mitään muuta ei välttämättä tarvita siihen, että ihminen on tyytyväinen. Miinuspisteet ovat tietysti eri asia.

Pisteet ovat monikäyttöisiä. Niillä päätetään myös virkkeitä ja asioita. Pannaan asialle piste tai nostetaan se iin päälle. Lopullinen sinetti ja niitti, piste iin päällä,täydellisyyden vertauskuva.

Kaikkia pisteitä ei ole varattu tiettyä tarkoitusta varten. On myös olemassa irtopisteitä, joiden keräämiseksi ihminen on valmis näkemään paljonkin vaivaa. Hän saattaa sen varjolla nostaa omaa häntäänsä tai pahimmillaan panetella tai puukottaaa selkään lähimmäisiään. Siis kuvaannollisesti vain.

Monissa meistä asuu pieni mäkihyppääjä, jolle tyylipisteet ovat tärkeitä. Ympäröivä yhteiskunta edustaa tuomaritornia, josta näytetään lahjomattomasti tyylipisteitä meille. Kaatuminen tuottaa heikosti pisteitä ja pudottaa helposti toiselta kierrokselta ja sen myötä kaikilta muiltakin kierroksilta.

Minkätyyppinen maailma olisi ilman erilaisia pisteytyksiä? Olisiko tämä onnellisten paratiisi vai laiskimusten hallitsema valtakunta, jossa ei pahemmin viitsittäisi rehkiä? Ovatko kaikki pisteet yhtä arvokkaita ja saman kokoisia? Vaikea sanoa. Pisteet ovat kuitenkin saajalleen sikäli käytännöllisiä että ne vievät  vähän tilaa ja ne on helppo ottaa mukaan muuttaessaan. Pisteet lienevät pääasiassa pyöreitä ja mustia. Myös sokeita pisteitä on itse kullakin.

Joka tapauksessa pistettäkään ei saa mukaansa täältä kerran lopullisesti lähtiessään. Jos ei sitten Pyhä Pietari näytä pistesaldoa ja sen perusteella ratkaise, onko tulokkaan paikka ylä- vai alakerrassa. Epäilen kuitenkin.

Lokakuinen sunnuntai on kallistumassa iltaa kohti. Ilman lämpötila ulkona on klo 17.25 plus 10,7 astetta täällä etelärannikon tuntumassa Porvoon Hamarissa. Asteet ovat myös tärkeitä ihmisen elämässä, mutta niiden pohtimisen jätän tuonnemmaksi. Pisteet riittivät nyt tähän. Moi!