Tänä aamuna lähdin vähän normaalia aikaisemmin töihin, eli himpun yli 7. Usva hiipi Kokonniemen maauimalan vedenpintaa pitkin mennessäni aamu-uinnille. Oli viileä yö, vesi tuntui jo aika raikkaalta ja virkistävältä.

Päivän ohjelmassa oli seminaari Kaapelitehtaalla Helsingissä. Mentiin  neljän hengen porukalla, joka koostui yhteistyötahoista. Tehdas on iso ja siellä on monenlaisia toimintoja. Seminaari oli mielenkiintoinen. Joukko ihmisiä oli kokoontunut pohtimaan sosiaalista työllistämistä, sanalla sanoen välityömarkkinoita.

Välityömarkkinoiden idea on tarjota työllistymispolkuja avoimille työmarkkinoille silloin, kun se suoraan ei syystä tai toisesta onnistu. Tilaisuudesta tarttui matkaan sen verran vinkkejä, että joitain niistä täytyy jatkotyöstää omalla kustannuspaikallaan.

Vaikka Helsinki on pieni kaupunki, niin keskusta on klo 16:n maissa aika ruuhkainen. Kaapelitehtaalta kesti noin tunnin päästä Porvoon moottoritien alkuun. Ruuhkaliikenne vaikuttaa epätarkoituksenmukaiselta. Useimmissa henkilöautoissa istuu yksi tai kaksi ihmistä. Visioimme, että koskahan metro ulottuu Helsingistä Porvooseen saakka. Tultiin tulokseen, että tuskin meidän elinaikanamme.

Tai eihän sitä tiedä, jos vaikka sattuu unohtumaan tänne maan päälle. Toistaiseksi ei kuitenkaan kellekään ole niin käynyt. Onneksi.

Ikäviä uutisia tuli taas, että Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla kahta hoitajaa epäillään myrkyttäneen insuliinilla kehitysvammaisen potilaan. Mikä ihmsiä oikein vaivaa? Kellä on kanttia ottaa Jumalan valtuudet? Pimeää!

Niin on ulkonakin. Olkoon syyskuinen yö meille itse kullekin hellä ja rauhoittava, että jaksaisi taas arjessaan pinnistellä. Hyviä öitä ja tähtivöitä...!