No näitä päiviä!

Otsikosta huolimatta en suinkaan ryhdy enää vatvomaan euroviisuja, vaikka Suomella olikin niissä huono viisumitta, Venäjällä hyvä.  Päinvastoin.

Kysymys on siitä, että tuore ulkoministerimme Aleksander Stubb ehdotti, että EU-kansalaiset ja venäläiset voisivat kulkea toisissaan viisumitta. Suomessa on ajatukseen aikaisemmin suhtauduttu nihkeähkösti.

Kysymys lienee lieveilmiöiden pelosta. Voisi olettaa, että viisumittomuus vilkastuttaisi nimenomaan venäläismatkailua Suomeen, ei niinkään päinvastoin. Meillä esiintyy jopa sellaisiakin näkemyksiä, että ainoa järjestäytynyt asia Venäjällä on rikollisuus. Sen leviämistä pelätään jo nyt. Osin pelko on liioiteltua.

Siinä on vissi pointtinsa sikäli, että Venäjällä on kuitenkin n. 140 miljoonaa asukasta, Suomessa 5. Toisaalta lisääntyvä matkailu toisi lisää valuuttaa meikäläiseen elinkeinoelämään, varsinkin matkailuelinkeinoon. Kaipa sitä kasvavan turismin kanssa pärjäisi. Eri asia on tuo mafiosotouhun leviäminen. Tai se, jos venäläisväestön pysyvä osuus Suomessa kasvaa kovin paljon. Siinä on omat riskinsä.

Riskinsä on toki elämässä ylisummaan. Elämähän on kuin valon matka auringosta tai pisaran matka pilvestä. Se ei kuitenkaan haittaa ranskalaista veteraanilaskuvarjohyppääjää, jonka aikomus on hypätä 40 km:n korkeudesta. Hyppy on kuitenkin viivästynyt mm. sääongelmien takia. Nousuun tarkoitettu heliumpallo karkasi tuulen mukana. Nyt se on hukassa.

Niin korkealta hypätessä pitää olla kunnon pusero ja tikkuri päällä ja mielellän välihousut toppahousujen alla ettei jäädy matkalla niinkuin kaivonämpäri. Siinä on vapaata pudotustakin heti useampia kymmeniä kilometrejä. Jos kaveri siltä korkeudelta hyppää, on tosi kylmäpäinen heppu. Toivottavasti vielä osuu maapallolle.

Norjan puolustusvoimat aikoo rajoittaa kunniamerkeillä pröystäilyä. Keino tuntuu äkkiseltään aika erikoiselta. Itselläni ei ensimmäiseksi tulisi mieleen rajoittaa pröystäilyä kunniamerkeillä. Sen sijaan yrittäisin aluksi yksinkertaisesti kieltää pröystäilyn. Toisaalta, jos ihminen inhoaa kunniamerkkejä yli kaiken, saattavat ne olla tehokaskin lääke tuohon henkiseen kyttyrään. Ammattisotilaat lienevät pääosin kuitenkin niin rakennettuja, että kunniamerkit maistuvat.

Tässä sitä taas liikahdeltiin sfääreissä. Joku poliittinen blogisti, taisi olla kokoomuksen Jyrki Kasvi, totesi haastattelussa, että blogissa ihminen voi kirjoittaa mitä haluaa. Hyvä oivallus, Kasvi!