Moro!

Se on täysikuu ja kevyt olo, kun on rauhoittanut velkojiaan ja luovuttanut verta SPR:lle, ei velkojille. Vaa´alla kevennys ei näkynyt. Paino oli noussut eilisestä. Tuhti lounas ja kahavit kera voileivän verenluovutuksen jälkeen ovat tehneet tehtävänsä.

Tuo otsikko saattaa tuntua kummalliselta. Jossakin lehdessä sitä ihmeteltiin, että osaako ja saako pappikin nauraa. Isä Mitro on hyvä esimerkki siitä, että miksipä ei. Totista pappia voisi kutsua vaikka isä Mutruksi. Kuten Eput riimittelivät, suomalaisten naama on pääsääntöisesti sen näköinen, kuin olis syöty yökhurttia.

Jotenkin nurinkurisesti ajattelevana tuli mieleeni, että naispapit saattaisivat vastustaa hekottavaa pappia. Sellainen voitaisiin kokea vaikka härintänä. Häirintäkynnys on merkittävästi madaltunut.

Ihmiset ovat useimmiten rooliensa vankeja. Yhteiskunta ei muuten toimisi. Asiakasta pitää palvella, oli hän kuinka kenkkumainen tahansa. Papin pitää olla harras ja poliisin jämäkkä. Hoitajan pitää olla hempeä ja teurastajan tympeä. Onhan näitä. Ei tuo sentään kaikkiin päde, mutta osittain kumminkin, saattaisi sanoa. Täh?

Jääkiekossakin roolitus on tärkeä. Ukkojen tai akkojen pitäsi tietää, kuka tekee kentällä mitäkin. Ei se tosin aina siltä vaikuta. Kanadassa juuri päättyneet mm-kisat olivat mielenkiintoiset. Suomikin epätasaisella joukkueella ja ailahtelevien esitysten jälkeen nappasi pronssin. Ei sillä joukkuella olisi ollut saumaa yhtään korkeammalle. Venäjä lopulta napsi kullan Kanadan nokan edestä. Oikea vastaus tässä kysymyksessä oli vastoin Kummeli-viisautta siis Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

Pelasin noin 12-vuotisna yhtenä kesänä Tervolassa Suukosken joukkueessa vasempana puolustajana kylien välistä jalkapallosarjaa. Siinä valmentajan laatima taktiikka ja roolitus oli yksinkertainen. Kun pallo tuli kohdalle, niin sitä potkaisi pois päin omasta maalista sellaisella vimmalla, kuin se olisi ollut jalkapallon kokoinen ruttobasilli. Joskus taktiikka toimi, joskus ei. Sarjassa oli kuitenkin tunnetta mukana. Kerrankin maalituomari lähti kesken pelin tappelemaan vähän sivummalle. Onneksi vaurioilta vältyttiin.

Aloitin hekottavasta papista ja päädyin 40 vuoden taakse potkupalloturnaukseen. Näin ennakoimatonta voi elämä olla :-) Ottakaapa rauhallisesti ja äläkääkä hättäilkää!