No niin, kuplivan riemukasta maanantaita! Maanantai ei ole enää pahin päivä. Se on keskiviikko,  jonka iltapäivänä suomalaiset ovat vihaisimmillaan. Se johtuu tutkijan mukaan siitä, että suurin osa tajuaa, että mitään erityistä ei ole vielä saanut aikaiseksi, eikä ennen viikonloppua ehdi saadakaan.

 Koululaiset tosin ovat edelleen maanantain kannalla. Siis vastenmielisyysasteikolla mitattuna. Äreimpiä ollaan Uudellamaalla ja lapsiperheissä. Tätä on kysytty Taloustutkimuksen toimesta. Äreyden syitä ovat myös mm. ne, että eväät ovat levällään, kaikki on hujan hajan tai muuten rempallaan. Ei sen kummempaa.

Ja kuten tunnettua, ei eksyvä tieltä kysy. Ongelmat tuntuvat ratkeavan kivuttomasti vain kysymällä niistä. Se on nerokasta. Suomalaiset esimerkiksi eivät olekaan juroja jöröttäjiä. Ehei, päinvastoin. Me olemme sosiaalisia, vilkkaita, yhteistyöhaluisia ja -hakuisia, seurallisia, hauskoja, puheliaita, kivoja, mukavia...Tämä kaikki paljastui, kun hoksattiin vain kysyä asiaa.

Suomalainen voi olla niinkin empaattinen, että auttaa mummon kadun yli vaikka tämä ei haluaisikaan. Lisäksi aika yleinen välittämisen muoto on huolehtia spontaanisti lähimmäisen raudan tarpeesta. Sillä on jo pitkät perinteet.

Takavuosinahan tutkittiin suomalaisten seksielämää samalla menetelmällä. Ja tulokset olivat seisauttavia, etten sanoisi pysähdyttäviä. Useimmat ovat läpeensä tyytyväisiä. Ja kun kerta asiaa on kysytty, niin tulos on luotettava ilman epäilyksen häivää.

 Useiden sosiologien ja muiden tutkijoiden väkerrys ja päätelmät suomalaisesta luonteesta ja tyytymättömyydestä ovat noiden kyselyjen valossa joutunut outoon valoon. Mutta kumpi on lähempänä totuutta? Vastaavatko ihmiset kysymyksiin niin, kuin he toivoisivat asioiden olevan? Siis siten, mitä he odottavat kysyjän haluavan kuulla? Paljon mahdollista.

En mene kuitenkaan inttämään. Inttämällä ei saa kuin pahimmassa tapauksessa kuonoonsa jossain taksijonossa. Nyt on kuitenkin hyvä olla, kun tietää että keskiviikkoiltapäivänä saa olla vihainen. Moni muukin on. Mutta siihen asti ja sen jälkeen hymyillään ja ollaan sosiaalisia. Moi!