Sunnuntai,toinen syyskuuta. Suomen Tero Pitkämäki voitti juuri maailmanmestaruuden miesten keihäänheitossa yleisurheilun mm-kisoissa Osakassa. Hän heitti ainoana yli 90 metriä, tarkkkaan ottaen 90,33 m. Toiseksi tuli Norjan Andreas Thorkildsen 88,61 ja kolmas oli USA:n Breaux Greer 86 ja risat. Pitkämäen voitto oli Suomen ainoa menestys kisoissa. Hyvä edes niin.

 Sadetta aamupäivällä ja nyt klo 15 paistaa jopa aurinko. Ilman lämpötila on lähes plus 16. Ilman lämpötilaa olisi aika ankea olo. Tai vielä pahempaa, ei olisi oloa ollenkaan.

 Tänään on 70 vuotta Pentti Saarikosken syntymästä. Tuo sanallinen huippulahjakkuus ehti paljon lyhyehkön elämänsä aikana. Erityisen tunnetuksi hän tuli käännöksistään ja runoistaan. Kirjallisten käännösten lisäksi hänen elämänsä sisälsi melkoisia käännöksiä muutenkin. Alkoholi oli vahvasti kuvassa mukana lähes koko ajan. Niin se on monella muullakin luovalla ihmisellä. Miksikäköhän?

Sitä tämmöinen pullianderi kuvittelee, että aivojen toimivuus on luovuuden perusta. Suuret alkoholimäärät rassaavat eniten aivoja. Kuinkahan luovia esimerkiksi Saarikoski tai Eino Leino olisivat olleet raivoraittiina? Vai olisivatko he olleet peräti keskinkertaisuuksia?

Vai perustuuko koko juttu siihen, että alkoholi avaa yhteyden tunteisiin ja alentaa kynnystä ilmaista niitä? Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta kysynpähän vain. Taiteiluahan on perinteisesti pidetty enimmäkseen huuhaa-toimintana ja taitelijoita syytetty veronmaksajien niskoilla lepäilystä.

Siispä pienessä hönössä on helpompi ilmaista tunteitaan ja siitä voi tulla ammattitauti, jos ammatiksi valikoituu tunteitten ilmaiseminen eli vaikkapa runoilu tai maalaus.

Mutta helppoa ei kuitenkaan ole kellään, se on saletti. Minkä joku yhdessä asiassa voittaa, niin sen hän jossain toisessa menettää. Ja niin maapallo pyöriskelee aikansa, kunnes aurinko palaa loppuun. Mutta sehän ei sentään vielä ihan huomenna tapahdu.